On ilon aika. Normeja ja sääntöjä sittenkin puretaan ja rempataan.
Jos kaikki menee niin kuin pitää, ei niin kaukaisessa tulevaisuudessa Suomessa saa ruokakaupoista muitakin alkoholipitoisia tuotteita kuin keskiolutta. Tämä ei tietysti tuo kossua K-markettiin eikä takaa, että sitä tai konjakkia myytäisiin yli 21-vuotiaalle hänen 19-vuotiaan puolisonsa läsnäollessa edes Alkon liikkeissä. Se on kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Se on askel siihen suuntaan, että ihmisille annetaan oikeus päättää omista asioistaan itse.
Pari vuotta sitten ehdotin, että anniskeluravintolat tekisivät uberit ja päättäisivät jatkaa alkoholinmyyntiä tunnin tai kaksi pidempään kuin säännöissä sanotaan. Olisivat pitäneet kuppilansa auki siihen saakka, kun asiakkaita riittää. Ja että Helsingin joulumarkkinoilla kaikki glögikauppiaat olisivat myyneet alkoholipitoista glögiä sen sijaan, että tarjosivat sitä makeaa mehulitkua. Ja että olisivat mainostaneet tätä päätöstään kaikin mahdollisin keinoin.
Niin ei tietenkään käynyt. Tällaista kansalaistottelemattomuutta eivät Suomessa uskalla harrastaa kuin harvat ja valitut, rikkaat ja ulkomailta tulevat, joille mahdolliset rangaistukset eivät merkitse elämän loppua (lue: Uber). Suomalaisittain keskivarakkaiden ja köyhien osaksi on yleensä jäänyt valittaa ja pelätä, että loputkin oikeudet omaan elämään sosialisoidaan samalla, kun veroja nostetaan.
Nyt on kuitenkin toinen ääni kellossa. Aivan kuin hallitus olisi ymmärtänyt populismin pelossaan, että kansalaisia ei voi jatkuvasti pettää ja pitää niin tyhminä, etteivät he tiedä, mikä heille on hyväksi tai pahaksi. Tällaiset pienet vauvanaskeleet eteenpäin kohti vapautta ja kansalaisten oikeuksien kunnioittamista eivät välttämättä näy heti, mutta toivo on syttynyt. Kiitos jytkyt!
Vielä en uskalla oikein edes ääneen toivoa, että askeleet tästä pitenevät. Vaikka esimerkiksi liikennekaari on monien mielestä jo melkein hyppy eteenpäin, minusta se on malliesimerkki siitä, kuinka Suomeen jälleen tehtiin julkinen monopolijärjestelmä sen sijaan, että markkinat olisi todella vapautettu. Voin vain ihmetellä, miksi neuvostoliittolainen ajatus keskitetyistä järjestelmistä voi niin hyvin Suomessa – ja vielä oikeistohallituksen ajamana. Jos demarit pääsisivät päättämään, pitäisi varmaan hiihtämiseenkin hankkia oppitunteja luvansaaneilta opettajilta ja hiihtokortti vuosimaksua vastaan.
Jos kaikki menee niin kuin pitää, ei niin kaukaisessa tulevaisuudessa on aika, jolloin suomalaispoliitikkojen ei tarvitse selitellä pohjien vetämisestä, koska heillä ei ole tarve ilmaista viinaa saadessaan olla ympäripäissään. Jos kaikki menee niin kuin pitää, oppivat suomalaiset pojatkin juomaan niin, että he pääsevät saatille.
Jos kaikki menee aivan pieleen, on sekin hyväksyttävä. Ihmisiä ei voi suojella itseltään loputtomasti. Jossain vaiheessa, ehkä sitten hieman myöhemmässä tulevaisuudessa, suomalaisille kehittyy treenattu viinapää. Treenattu viinapää ei ole sellainen, joka kestää määrättömästi alkoholia. Treenattu viinapää on sellainen, joka tietää rajansa ja osaa nauttia hetkestä.